Syyskuun kaksi viikkoa

 

Moi!

Koulu jatkui syyskuun alkaessa ja samalla väheni ylimääräinen vapaa-aika, koska opinnot ovat yllättäneet ja vieneet energiaani.  Kesän jälkeen menee selkeästi taas hetki ennen kuin pääsee takaisin arkirytmiin ja tottuu opiskelemiseen. Minulla on tässä periodissa vain yksi kurssi, mutta se on haastava laboratoriokurssi, jossa on paljon opittavaa, ymmärrettävää ja sovellettavaa. Ensimmäisellä viikolla tehtiin tabletteja ja kapseleita ja tutkittiin niiden ominaisuuksia. Laskuissa muisteltiin, miten muun muassa keskihajonta ja suhteellinen keskihajonta laskettiin. Kurssi on vaativa ja vie paljon aikaa, koska haluan valmistautua tulevaan tenttiin kurssin aikana. Labrat menevät jouhevammin, kun on valmistautunut hyvin, ja tenttiin lukeminen ei tule onnistumaan kaksi päivää ennen tenttiä, koska materiaalia on paljon. 

Syyskuussa kävin jälleen siedätyshoidossa ja minulla oli myös siedätyksen kontrolli, jossa tutkittiin samalla keuhkot. Koivun siedätys on ohi, mutta timotei jatkuu vielä vuoden verran. Siedätyshoito on aikaavievää ja vaatii sitoutumista, mutta se on ollut minulle kaiken sen vaivan arvoista. Koska siedätys toteutetaan pistoshoitona, se on myös helpottanut piikkikammoani ja nykyään piikit ovat ihan ok minulle. En edelleenkään pidä niistä, mutta siedän myös niitä.

Työn ja opiskelun vastapainona on ollut myös hupia! Kävin ajamassa kartingia, jota en ole ennen kokeillut. Tätä kirjoittaessa kädet ovat edelleen kipeät, koska ratin kääntäminen ja siitä kiinni pitäminen olivat melkoinen lihastyösuoritus, jossa uudet lihakset aktivoituivat. Ajaminen oli hauskaa, mutta harjoitusten ja aika-ajojen jälkeen käteni huusivat niin pahasti hoosiannaa, että en pystynyt osallistumaan varsinaiseen kisaan. Minulle noin 15 minuutin ajo riitti ja minulla oli hauskaa, mutta tykkäsin myös katsoa toisten kisaa.

Kävin Bob's Laundry Barissa maistamassa coctaileja ja itse valitsin tequilapohjaisen hedelmäisen drinkin, jossa oli chilisuolaa lasin kyljessä. Lisäksi napattiin vähän syötävää, mikä oli todella hyvää. Tykkäsin myös paikan vessasta ja naurettiin porukalla, että vessa oli ehkä hienoin ikinä näkemämme vessa. Parissa kopissa oli pinkit diskovalot ja katossa pyöri diskopallo, ja tämä oli mielestäni upea idea!

Syyskuuhun on mahtunut myös liikuntaa ja koiria. Olen löytänyt jälleen joogaamisen ilot, mutta harmikseni olen huomannut kangistuneeni näyttöpäätetyön myötä. Onneksi jooga auttaa siihen ja pikkuhiljaa alkaa helpottaa. On ihanaa käydä joogaamassa, kun on 60-75 minuuttia niin sanotusti pakotettua aikaa ihan juuri sinulle itsellesi. Käyn yleensä yin-joogassa, koska pidän sen hitaasta tahdista ja pitkistä asanoista. Se rentouttaa minua ja siitä tulee todella hyvä olo.

 

Kuukauden paras hetki oli kuitenkin se, kun Nomi tuli takaisin kotiin hoidosta. Se oli juoksujen ajan hoidossa toisaalla, jotta molemmat koirat saivat olla rauhassa. Jälleenpaluusta lähtien on leikitty, otettu yhteisiä päivätirsoja (tätä kirjoittaessa he nukkuvat sängyllä noin puolen metrin päässä toisistaan) ja juotu samasta kupista vierekkäin.

 

Syyskuu on siis alkanut kiireisesti, mutta mukavasti. Kuukauden teemana tuleekin olemaan arjen rutiinien uudelleensovittaminen ja parempi ajanköytön suunnittelu, jotta löydän aikaa kaikelle, mitä haluan tehdä.